EN 388 -standardin testeissä tutkitaan käsineiden hankaus-, leikkaus-, repeämis- ja pistonkestävyyttä sekä iskunsuojausominaisuuksia. Piktogrammin yhteydessä ilmoitetaan neljä numeroa ja yksi tai kaksi kirjainta. Nämä merkit ilmoittavat suojakäsineen suoritustason.
Testausmenetelmät
(kullakin suojaustasolla asetettavat vaatimukset)
| Testi | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Taso 4 | Taso 5 | Taso 6 |
| a) Hankauskestävyys (kierrosten lkm) | 100 | 500 | 2000 | 8000 | ||
| b) Viillonkestävyys (indeksi) | 1,2 | 2,5 | 5,0 | 10,0 | 20,0 | |
| c) Repäisykestävyys (N) | 10 | 25 | 50 | 75 | ||
| d) Puhkaisulujuus (N) | 20 | 60 | 100 | 150 | ||
| e) Viillonkestävyys, EN ISO 13997 (N) | 2 | 5 | 10 | 15 | 22 | 30 |
| f) Iskunvaimennus, EN 13594:2015 | Läpäisy (taso 1 ≤ 9 kN) | |||||
Hankauskestävyys
Materiaalia hangataan hiekkapaperilla tietyllä voimakkuudella. Suojaustaso ilmoitetaan asteikolla 1–4 sen mukaan, kuinka monta pyörähdystä materiaali kestää reikiintymättä. Suurempi luku tarkoittaa parempaa hankauskestävyyttä.
Viillonkestävyys, Coup-testi
Viiltosuojaus testataan. Käsinemateriaalin pinnalla kuljetaan veistä, kunnes se leikkaa materiaalin läpi. Suojaustaso annetaan ilmoitetaan arvolla 1–5, jossa 5 tarkoittaa parasta suojausluokkaa viiltoja vastaan. Jos materiaali tylsyttää terän tässä testissä, testausmenetelmänä on käytettävä standardin ISO 13997 TDM-testiä, ks. kohta 5.
Repeämiskestävyys
Testissä mitataan käsineen repeämiseen tarvittava voima. Suojaustaso ilmoitetaan numerolla 1–4, jossa 4 merkitsee vahvinta materiaalia.
Pistonkestävyys
Testissä mitataan, kuinka paljon voimaa tarvitaan materiaalin puhkaisemiseen kapeakärkisellä esineellä. Suojauskyky ilmoitetaan numerolla 1–4, jossa 4 tarkoittaa vahvinta materiaalia.
Viillonkestävyys, TDM-testi
Tämä testi suoritetaan, mikäli veitsi tylsyy coupe-testissä (ks. kohta 2). Tulos ilmoitetaan kirjaimella A–F, jossa F merkitsee korkeinta suojaustasoa. Mikäli tuotteelle ilmoitetaan jokin näistä kirjaimista, suojaustaso on testattu tällä menetelmällä coupe-testin sijaan.
ISO 13997:1999 – Terävien esineiden viiltokestävyyden määrittäminen. Vaihtoehtoinen testausmenetelmä, jota suositellaan viiltosuojakäsineille. Käytetään standardin EN388:2016 viiltosuojakäsineille, joiden materiaali tylsyttää leikkuuterän testauksen aikana. Terä leikkaa vakionopeudella, mutta sen voimaa lisätään, kunnes se läpäisee viiltosuojamateriaalin. Suojaustaso ilmoitetaan newtoneina, voimana, jota tarvitaan läpileikkaamiseen 20 mm:n leikkauspituudella.
Iskusuojaus
Jos käsineessä on iskusuojaus, tiedot ilmoitetaan P-kirjaimella kuudentena ja viimeisenä merkkinä. Mikäli P-merkkiä ei ole, käsineessä ei ole iskusuojausta.
